Elettiin vuotta 2000. Ilkka oli asettunut asumaan Eteläiseen Hämeeseen Nurmijärven kunnan Palojoen kylään Aleksis Kiven kotimaisemiin. Sinne hän kutsua vanhat kaverit soittamaan yli kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Oli oikeat rummut, Kettusen Kepalta ostetut, oikeat kitarat ja vahvistimet. Tallennus vanhalla kunnon Yamaha-kasettidekillä ja naksuvilla mikeillä.
Ennen kyseistä vuotta oli Asko avannut tietynlaisen uuden polun. Kajaanissa 90-luvun aikana virinnyt karaoke-innostus vei useiden karaokekilpailuiden kautta tangon maailmaan.Kuhmossa 1998 voitettu tangontaitaja-kilpailu ja sen jälkeiset tanssiorkesterin solistitehtävät keikkoineen veivät miehen täysin mukanaan. Nyt oli rock`n roll vaihtunut valssi-humppa-tango-fox- ohjelmistoon, jota sitten esitettiin Kajaanin tanssipaikoilla. Tangomarkkinoiden karsintakiertueetkin tulivat tutuksi parinakin vuonna. Itseluottamus kasvoi lujasti, kun karsinnoissa sai havainnon jopa tulevien tangofinalistien tasosta ja osaamisesta. Tie ei kuitenkaan Seinäjoelle vienyt, mutta puseroon tarttui paljon hyödyllistä musiikkitietoutta. Tunnettu Kainuulainen tanssimuusikko Martti Lappi orkestereineen toimi Askolla ohjaajana ja neuvojana, tämä ” Martin koulu” onkin jäänyt ikuisiksi ajoiksi Askolle mieleen, niin erinomaisia neuvoja ja opastuksia musiikin saralta tuli kyseiseltä porukalta.
Vuonna 2000 Palojoella tapasivat sitten Ilkka,Oke ja Asko soittaen vanhat biisit noin kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen.Mukavaa oli ja musisointi lähti kuin itsestään käyntiin. Kolmikko totesi soittamisen olevan kuin pyörällä ajaminen: pienen muistelun jälkeen lähti kulkemaan. Äänite c-kasetille tietysti kuului asiaan.
Tästä innostuneena vuonna 2001 keväällä kolmikko kokoontui Iisalmen Ryhälänmäkeen, jossa äänitettiin tuotos nimeltä ” Studio Toloppa”. Kyseisellä äänitteellä soittaminen lähti vieläkin railakkaammin liikkeelle ja soitettiimpa täysin uusiakin kappaleita nopean harjoittelun jälkeen. Trio oli saanut kipinän uudelleen ja soitanto kaikkinensa oli hieno tapahtuma, vaikkei vielä oikeaa bassoa ollutkaan. Oke soitteli akustisella kitaralla kappaleiden bassokuviot. Mikään ei jarruttanut trion soittoinnostusta, ei edes soittajien silloisten kotien pitkät etäisyydet, jatkoa oli seurattava ja sitä seurasikin, isommassa mittakaavassa.
-orkesterin tie